Aamupalan jälkeen heitimme pari kassillasta pyykkiä pesulaan (hotellin oma pyykkipalvelu oli lähes 4 kertainen, kun paikallinen pesula veloitti 28.000rp eli n. 2,5e). Sitten lähdimme tarkistamaan paikallista lintupuistoa The Bali bird park. Bongasimme taksikuskin ja tämä suostui ajamaan mittari päällä puistoon. Kyllä nämä taksikuskit meiltä jo ihan kiitettävästi huijasikin. Perille päästyämme kuski olisi jäänyt odottamaan 30.000rp per tunti lisämaksua vastaan, mutta kieltäydyimme vaikka hän sanoi että sinne on vaikea saada autoa, tokaisimme vain että soitamme taksin.
Sisäänpääsy lintupuistoon oli kohtuu kallista, kuten lähes kaikki turisteille suunnatut palvelut Balilla. Hintaa oli n. 20 e per naama, johon sisältyi myös mateliapuisto. Lintupuisto oli positiivinen yllätys. Linnut olivat hyvä kuntoisia, hyvissä oloissa ja jotkut jopa vapaina. Vapaina olleilla linnuilla oli tosin typistetyt siivet.
Hienointa oli valtavat sademetsämäiset olot, joissa itsekin tunsi kuin olisi ollut keskellä villiä viidakkoa. Linnut olivat näissä tiloissa vapaina ja jaloissa juoksenteli, jopa liskoja ja paikallisia hämähäkkejä. Yhdessä vaiheessa Jani vain katseli ja katsoi edessä kulkevaa lintua, eikä huomannut että suoraan pään päällä roikkui 30cm:n lentäväkoira vain noin metrin korkeudella päästä.
yksi seuraavista mielenkiintoisista tuttavaaksista oli noin 1,5 metrinen komodonvaraani, se ei tietysti paljoa liikkunut keskipäivän paahteessa, mutta koko oli kyllä kunnioitettava liskolle. Voi kuvitella tunteen, kun sellainen jäljestää pusikossa useamman päivän.
Mateliapuistoon siirtyessämme taivas synkkeni, tuli vilvoittava tuuli ja pelko rankkasateesta koska taustalla ukosti jo kovin paljon. Puisto kierrettiinkin aika nopsaan, myöskin sen takia kun matelijat tosiaan ovat aika liikkumatonta sakkia. Olihan siellä mainittavia otuksia kuten n. 4 metriset krokotiilit. Sade jäi kuitenkin tältäkin päivältä tulematta.
Mateliapuistosta ulos tultuamme tuttu taksisuharihan se siinä hymyili, että jäi sitten kuitenkin odottamaan. No säästihän siinä rahat kun ei mittari käynyt ja vietimme kuitenkin aikaa lähes kolme tuntia puistoissa.
Paluumatkalla kuski ystävällisesti vei meidät paikalliseen leipomoon ja saimme sieltä kassillisen tuoreita aamupalaleipiä. Jipii aamulla muutakin kuin nödeä ja tonnikalaa. Vielä kun jostain löytäs voita ja salaattia leivän päälle, mutta siinähän meillä onkin huomiseksi tekemistä. Huomenna meinasimmekin mennä katsomaa pääkaupunki Denpasarin shoppailu mahdollisuudet.